1 Lasertulostimen sisäinen rakenne
Lasertulostimen sisäinen rakenne koostuu neljästä pääosasta, kuten kuvassa 2-13 esitetään.
Kuva 2-13 Lasertulostimen sisäinen rakenne
(1) Laseryksikkö: Lähettää lasersädettä, jossa on tekstitietoja, paljastaaksesi valoherkän rummun.
(2) Paperinsyöttöyksikkö: Ohjaa paperia tulostimen syöttämiseksi sopivana ajankohtana ja poistu tulostimesta.
(3) Kehitysyksikkö: Peitä valoherkän rummun paljastettu osa väriaineella muodostaaksesi kuvan, joka voi nähdä paljain silmällä, ja siirtää se paperin pintaan.
(4) Kiinnitysyksikkö: Paperin pinnan peittävä väriaine on sulanut ja kiinnitetään tiukasti paperille paineen ja lämmityksen avulla.
2 Lasertulostimen toimintaperiaate
Lasertulostin on lähtölaite, joka yhdistää laserskannaustekniikan ja elektronisen kuvantamistekniikan. Lasertulostimilla on erilaiset toiminnot eri malleista, mutta työsarja ja periaate ovat samat.
Esimerkiksi HP -lasertulostimien ottaminen toimiva sekvenssi on seuraava.
(1) Kun käyttäjä lähettää tulostuskomennon tulostimelle tietokoneen käyttöjärjestelmän kautta, tulostettavat graafiset tiedot muunnetaan ensin binaaritietoiksi tulostimen ohjaimen kautta ja lopulta lähetetään pääohjauskortille.
(2) Pääohjauslautakunta vastaanottaa ja tulkitsee kuljettajan lähettämiä binaarisia tietoja, säätää sen lasersäteen ja hallitsee laser -osaa säteilemällä valoa näiden tietojen mukaan. Samanaikaisesti latauslaite latautuu valoherkän rummun pintaan. Sitten laserpalkki graafisella tiedoilla luodaan laserskannausosa paljastaaksesi valoherkän rummun. Värrummun pinnalle muodostuu sähköstaattinen piilevä kuva valotuksen jälkeen.
(3) Kun väriainekasetti on kosketuksessa kehitysjärjestelmään, piilevä kuva tulee näkyväksi grafiikkaksi. Siirtojärjestelmän läpi kulkeutuessa väriaine siirretään paperille siirtolaitteen sähkökentän toiminnassa.
(4) Kun siirto on saatu päätökseen, paperi koskettaa sähköä leviävää Sawtoothia ja purkaa paperin varauksen maahan. Lopuksi se siirtyy korkean lämpötilan kiinnitysjärjestelmään, ja väriaineen muodostama grafiikka ja teksti on integroitu paperiin.
(5) Kun graafiset tiedot on tulostettu, puhdistuslaite poistaa siirrettyjen väriaineen ja siirtyy seuraavaan työsykliin.
Kaikkien yllä olevien työprosessien on suoritettava seitsemän vaihetta: lataus, altistuminen, kehitys, siirto, virran poistaminen, kiinnitys ja puhdistus.
1>. Veloittaa
Jotta valoherkkä rumpu absorboi väriainetta graafisen tiedon mukaan, valoherkkä rumpu on veloitettava ensin.
Markkinoilla on tällä hetkellä kaksi latausmenetelmää, toinen on Coronan lataus ja toinen on latausrullan lataus, joilla molemmilla on ominaisuudet.
Corona -lataus on epäsuora latausmenetelmä, joka käyttää elektrodin valoherkän rummun johtavaa substraattia ja erittäin ohut metallilanka sijoitetaan valoherkän rummun läheisyyteen toisena elektrodina. Kopioinnin tai tulostamisen yhteydessä johdin levitetään erittäin korkea jännite ja langan ympärillä oleva tila muodostaa vahvan sähkökentän. Sähkökentän toiminnassa ionit, joilla on sama napaisuus kuin Corona -lanka virtaa valoherkän rummun pintaan. Koska valoherkän rummun pinnalla olevan valoreseptorin vastus on suuri pimeässä, varaus ei virtaa pois, joten valoherkän rummun pintapotentiaali kasvaa edelleen. Kun potentiaali nousee korkeimpaan hyväksymispotentiaaliin, latausprosessi päättyy. Tämän latausmenetelmän haittana on, että säteilyn ja otsonin luominen on helppoa.
Lataustelan lataus on kontaktin latausmenetelmä, joka ei vaadi suurta latausjännitettä ja on suhteellisen ympäristöystävällinen. Siksi useimmat lasertulostimet käyttävät latausteloita lataamiseen.
Otetaan lataustelan lataus esimerkkinä ymmärtääksesi lasertulostimen koko työprosessia.
Ensinnäkin korkeajännitepiiri tuottaa korkeajännitteen, joka lataa valoherkän rummun pinnan tasaisella negatiivisella sähköllä latauskomponentin läpi. Kun valoherkkä rumpu ja lataustela pyörivät synkronisesti yhden syklin ajan, valoherkän rummun koko pinta on varautunut tasaisella negatiivisella varauksella, kuten kuvassa 2-14 esitetään.
Kuva 2-14 latauksen kaavio
2>. altistuminen
Valotus suoritetaan valoherkän rummun ympärillä, joka paljastuu lasersäteellä. Valoherkän rummun pinta on valoherkkä kerros, valoherkkä kerros peittää alumiiniseosjohtimen pinnan ja alumiiniseosjohdin on maadoitettu.
Valoherkkä kerros on valoherkkä materiaali, jolle on ominaista johtava valolle altistuessa ja eristävä ennen valotusta. Ennen altistumista latauslaite veloittaa yhtenäisen latauksen, ja laserin säteilytyksen jälkeen säteilytetystä paikasta tulee nopeasti kapellimestari ja se johtaa alumiiniseosjohtajan kanssa, joten lataus vapautetaan maahan muodostaakseen tulostuspaperin tekstialueen. Paikka, jota ei säteilytetä laser, ylläpitää edelleen alkuperäistä latausta muodostaen tyhjän alueen tulostuspaperille. Koska tämä merkkikuva on näkymätön, sitä kutsutaan sähköstaattiseksi piileväksi kuvaksi.
Synneriin asennetaan myös synkroninen signaalianturi. Tämän anturin tehtävänä on varmistaa, että skannausetäisyys on yhdenmukainen, jotta valoherkän rummun pinnalle säteilytetty lasersäte voi saavuttaa parhaan kuvantamisvaikutuksen.
Laserlamppu säilyttää lasersäteen, jossa on luonnetietoa, joka loistaa pyörivällä monitasoisella heijastavalle prismalle, ja heijastava prisma heijastaa lasersädettä valoherkän rummun pintaan linssiryhmän läpi, skannaamalla siten valohenkeisen rummun vaakasuoraan. Päämoottori ajaa valoherkän rummun jatkuvasti kiertämään valoherkän rummun pystysuuntaisen skannauksen laserpäästövalaisimella. Altistumisperiaate on esitetty kuvassa 2-15.
Kuva 2-15 Kaavio altistumisesta
3>. kehitys
Kehitys on prosessi, jolla käytetään saman sukupuolen torjuntaa ja sähkövarausten vastakkaisen sukupuolen vetovoimaa kääntääkseen paljain silmällä näkyvää sähköstaattista piilevää kuvaa näkyvään grafiikkaan. Magneettirullan keskellä on magneettilaite (jota kutsutaan myös kehittyväksi magneettirullaksi tai lyhyen magneettirullan), ja jauheasian väriaine sisältää magneettisen absorboivan magneettiset aineet, joten magneetti on houkutellut väriainetta kehittyvän magneettirullan keskellä.
Kun valoherkkä rumpu kääntyy asentoon, jossa se on kosketuksessa kehittyvän magneettirullan kanssa, valoherkän rummun pinnan osalla, jota laser ei säteilee, on sama napaisuus kuin väriaineessa eikä ime väriaineen; Vaikka laserilla säteilytetyllä osalla on sama napaisuus kuin vastoin väriaineella, saman sukupuolen torjunta- ja vastakkaisen sukupuolen periaatteen periaatteen mukaan väriaine imeytyy valoherkän rummun pinnalle, jossa laser säteilytetään, ja sitten näkyvä väriainegrafiikka muodostuu pinnalle, kuten kuvassa 2-16.
Kuva 2-16 Kehitysperiaate kaavio
4>. painatus
Kun väriaine siirretään tulostuspaperin läheisyyteen valoherkän rummun kanssa, paperin takaosassa on siirtolaite korkean paineen siirtämiseksi paperin takaosaan. Koska siirtolaitteen jännite on korkeampi kuin valoherkän rummun valotusalueen jännite, väriaineen muodostama grafiikka ja teksti siirretään tulostuspaperiin latauslaitteen sähkökentän toiminnassa, kuten kuvassa 2-17 esitetään. Grafiikka ja teksti näkyvät tulostuspaperin pinnalla, kuten kuvassa 2-18 esitetään.
Kuva 2-17 Kaavio siirtotulostuksesta (1)
Kuva 2-18 Kaavio siirtotulostuksesta (2)
5>. Haihduttaa sähköä
Kun väriainekuva siirretään tulostuspaperiin, väriaine kattaa vain paperin pinnan ja väriaineen muodostama kuvarakenne tuhoutuu helposti tulostuspaperin kuljetusprosessin aikana. Väriainekuvan eheyden varmistamiseksi ennen siirron jälkeen se kulkee staattisen eliminaatiolaitteen läpi. Sen tehtävänä on eliminoida napaisuus, neutraloida kaikki varaukset ja tehdä paperi neutraali, jotta paperi pääsee kiinnitysyksikköön sujuvasti ja varmistaa, että tuotteen laatu tulostaminen on esitetty kuvassa 2-19.
Kuva 2-19 Kaavio virran eliminoinnista
6>. kiinnitys
Lämmitys ja kiinnittäminen on paineen ja lämmityksen levittämisprosessi väriaineeseen, joka adsorboituu tulostuspaperiin väriaineen sulattamiseksi ja upottamiseksi tulostuspaperiin kiinteän grafiikan muodostamiseksi paperin pinnalle.
Väriaineen pääkomponentti on hartsi, väriaineen sulatuspiste on noin 100°C, ja kiinnitysyksikön lämmitystelan lämpötila on noin 180°C.
Tulostusprosessin aikana, kun sulattajan lämpötila saavuttaa ennalta määrätyn lämpötilan noin 180°C Kun väriainetta absorboiva paperi kulkee lämmitystelan (tunnetaan myös nimellä ylemmän rullan) ja painekumirullan (tunnetaan myös nimellä paineen alempi rulla, alempi rulla) välisen raon läpi. Generoitu korkea lämpötila lämmittää väriainetta, joka sulaa väriaineen paperilla, muodostaen siten kiinteän kuvan ja tekstin, kuten kuvassa 2-20 esitetään.
Kuva 2-20 Korjauksen periaatekaavio
Koska lämmitystelan pinta päällystetään pinnoitteella, jota ei ole helppo tarttua väriaineen, väriaine ei kiinnitä lämmitystelan pintaan korkean lämpötilan vuoksi. Kiinnittymisen jälkeen tulostuspaperi erotetaan lämmitystelasta erotuskynän avulla ja lähetetään tulostimesta paperinsyöttötelan läpi.
Puhdistusprosessi on raapia väriaine valoherkässä rummussa, jota ei ole siirretty paperin pinnalta hukkaväriastiaan.
Siirtoprosessin aikana valoherkän rummun väriainekuvaa ei voida siirtää kokonaan paperille. Jos sitä ei puhdisteta, valoherkän rummun pinnalla jäljellä oleva väriaine kuljetetaan seuraavaan tulostusjaksoon tuhoamalla äskettäin luodun kuvan. , vaikuttaen siten painotuotteeseen.
Puhdistusprosessi tekee kumi kaavin, jonka tehtävänä on puhdistaa valoherkkä rumpu ennen seuraavaa valoherkän rummun tulostuksen sykliä. Koska kuminpuhdistuskaavin terä on kulutusta kestävä ja joustava, terä muodostaa leikattu kulma valoherkän rummun pinnalla. Kun valoherkkä rumpu pyörii, pinnan väriaine raaputtaa kaavin jäteastiaan, kuten kuvassa 2-21 esitetään.
Kuva 2-21 Kaavio puhdistuksesta
Viestin aika: helmikuu 20-2023